Mikä on Jeesuksen Kristuksen viesti?

019 on jeesuksen Kristuksen evankeliumi

Evankeliumi on hyvä uutinen pelastuksesta Jumalan armon kautta uskon kautta Jeesukseen Kristukseen. Se on sanoma, että Kristus kuoli meidän syntiemme tähden, että hänet haudattiin, pyhien kirjoitusten mukaan, herätettiin kolmantena päivänä ja ilmestyi sitten opetuslapsilleen. Evankeliumi on hyvä uutinen, että voimme päästä Jumalan valtakuntaan Jeesuksen Kristuksen pelastavan työn kautta (1. Korinttilaisille 15,1-5; Apostolien teot 5,31; Luukas 24,46-48; John 3,16; Matteus 28,19-20; Mark 1,14-15; Apostolien teot 8,12; 28,30-yksi).

Mikä on Jeesuksen Kristuksen viesti?

Jeesus sanoi, että hänen puhumansa sanat ovat elämän sanoja (Joh 6,63). "Hänen opetuksensa" tuli Isältä Jumalalta (Joh 3,34; 7,16; 14,10), ja hänen toiveensa oli, että hänen sanansa pysyvät uskovassa.

Johanneksen, joka eli muita apostoleja pidempään, oli sanottava Jeesuksen opetuksesta näin: ”Joka menee pidemmälle eikä pysy Kristuksen opetuksessa, hänellä ei ole Jumalaa; joka pysyy tässä opissa, hänellä on Isä ja Poika."2. Johannes 9).

"Mutta miksi sinä kutsut minua Herraksi, Herraksi etkä tee sitä, mitä minä sinulle sanon", sanoi Jeesus (Luuk 6,46). Kuinka kristitty voi väittää alistuvansa Kristuksen herruuteen jättäen huomiotta Hänen sanansa? Kristitylle kuuliaisuus on suunnattu Herrallemme Jeesukselle Kristukselle ja hänen evankeliumilleen (2. korinttilaisille 10,5; 2. tessalonikalaiset 1,8).

Saarnatuoli vuorella

Vuorisaarnassa (Matteus 5,1 7,29; Luke 6,20 49), Kristus aloittaa selittämällä hengellisiä asenteita, jotka hänen seuraajiensa tulisi helposti omaksua. Hengellisesti köyhät, joita muiden tarpeet koskettavat siinä määrin, että he surevat; sävyisät, vanhurskauden nälkäiset ja janoiset, armolliset, puhdassydämiset, rauhantekijät, joita vainotaan vanhurskauden tähden - sellaiset ihmiset ovat hengellisesti rikkaita ja siunattuja, he ovat "maan suolaa" ja ylistä taivaallista Isää (Matteus 5,1-yksi).

Sitten Jeesus vertaa VT:n ohjeita ("mitä sanottiin muinaisille") siihen, mitä hän sanoo niille, jotka uskovat häneen ("mutta minä sanon teille"). Huomaa Matteuksen evankeliumin vertailevat ilmaukset 5,21-22, 27-28, 31-32, 38-39 ja 43-44.

Hän aloittaa tämän vertailun sanomalla, että hän ei tullut kumoamaan lakia vaan täyttämään sen (Matteus 5,17). Kuten raamatuntutkistelussa 3 käsiteltiin, Matteus käyttää sanaa "täytä" profeetallisessa merkityksessä, ei "pidättämisen" tai "tarkkailun" merkityksessä. Jos Jeesus ei olisi täyttänyt jokaista messiaanisten lupausten kirjainta ja otsikkoa, hän olisi huijari. Kaiken sen, mitä Messiasta koskevassa laissa, profeetoissa ja kirjoituksissa [Psalmeissa] kirjoitettiin, oli löydettävä profeetallinen täyttymys Kristuksessa (Luukas 2 Kor.4,44). 

Jeesuksen sanat ovat käskyjä meille. Hän puhuu Matteuksen kielellä 5,19 "näistä käskyistä" - "nämä" viittasi siihen, mitä hän aikoi opettaa, toisin kuin "ne", jotka viittasivat aiemmin annettuihin käskyihin.

Hänen huolensa on kristityn uskon ja kuuliaisuuden keskus. Vertailun avulla Jeesus käskee seuraajiaan noudattamaan hänen opetuksiaan sen sijaan, että he noudattaisivat Mooseksen lain puolia, jotka ovat joko riittämättömiä (Mooseksen opetus murhasta, aviorikoksesta tai avioerosta Matteuksen evankeliumissa). 5,21-32) tai merkityksetöntä (Mooses opettaa kiroamisesta Matteuksen evankeliumissa 5,33-37) tai vastustaa hänen moraalista näkemystään (Mooses opettaa Matteuksen evankeliumissa oikeudenmukaisuudesta ja vihollisten kanssakäymisestä 5,38-yksi).

Matteus 6:ssa Herramme, joka "muovaa uskomme muodon, sisällön ja lopullisen päämäärän" (Jinkins 2001:98), jatkaa kristinuskon erottamista uskonnollisuudesta.

Aito armo [hyväntekeväisyys] ei kerskaile hyvillä teoillaan kiitosta, vaan palvelee epäitsekkäästi (Matteus 6,1-4). Rukous ja paastoaminen eivät perustu julkisiin hurskauden osoituksiin, vaan nöyrään ja jumaliseen asenteeseen (Matteus 6,5-18). Se, mitä haluamme tai hankimme, ei ole vanhurskaan elämän tarkoitus tai huolenaihe. Tärkeää on etsiä sitä vanhurskautta, jota Kristus alkoi kuvata edellisessä luvussa (Matteus 6,19-yksi).

Saarna päättyy voimakkaasti Matteuksen evankeliumissa 7. Kristityt eivät saa tuomita muita tuomitsemalla heitä, koska hekin ovat syntisiä (Matteus 7,1-6). Isämme Jumala haluaa siunata meitä hyvillä lahjoilla, ja hänen lainvanhimmille ja profeetoille puhumisensa tarkoitus on, että meidän tulisi kohdella muita niin kuin haluaisimme itseämme kohdeltavan (Matteus). 7,7-yksi).

Jumalan valtakunnan mukaan eläminen on Isän tahdon tekemistä (Matteus 7,13-23), mikä tarkoittaa, että kuuntelemme Kristuksen sanoja ja teemme ne (Matt 7,24; 17,5).

Uskon perustaminen mihinkään muuhun kuin siihen, mitä sanot, on kuin talon rakentamista hiekalle, joka romahtaa myrskyn tullessa. Kristuksen sanoihin perustuva usko on kuin talo, joka on rakennettu kalliolle, lujalle perustukselle, joka kestää ajan kokeen (Matt. 7,24-yksi).

Niille, jotka kuuntelivat, tämä opetus oli järkyttävä (Matteus 7,28-29), koska Vanhan testamentin laki nähtiin perustukseksi ja kallioksi, jolle fariseukset olivat rakentaneet vanhurskautensa. Kristus sanoo, että hänen seuraajiensa tulee mennä tätä pidemmälle ja rakentaa uskonsa yksin häneen (Matteus 5,20). Kristus, ei laki, on kallio, josta Mooses lauloi (52,4; Psalmi 18,2; 1. korinttilaisille 10,4). "Sillä lain on antanut Mooses; Armo ja totuus tulivat Jeesuksen Kristuksen kautta.” (Joh 1,17).

Sinun täytyy syntyä uudelleen

Sen sijaan, että Jeesus olisi suurentanut Mooseksen lakia, mitä odotettiin rabbeilta (juutalaisilta uskonnonopettajilta), Jeesus Jumalan Poikana opetti muuta. Hän haastoi yleisön mielikuvituksen ja opettajien auktoriteetin.

Hän meni niin pitkälle, että julisti: ”Sinä tutkit kirjoituksia ja luulet, että sinulla on siinä iankaikkinen elämä; ja hän on se, joka todistaa minusta; mutta te ette tahtoneet tulla minun tyköni, että saisitte elämän" (Joh 5,39-40). Vanhan ja Uuden testamentin oikea tulkinta ei tuo iankaikkista elämää, vaikka ne ovat innoitettuja ymmärtämään pelastuksen ja ilmaisemaan uskomme (kuten käsitellään tutkimuksessa 1). Meidän täytyy tulla Jeesuksen luo saadaksemme iankaikkisen elämän.

Ei ole muuta pelastuksen lähdettä. Jeesus on "tie ja totuus ja elämä" (Joh4,6). Isän luo ei ole muuta tietä kuin Pojan kautta. Pelastus liittyy siihen, että tulemme Jeesuksena Kristuksena tunnetun miehen luo.

Kuinka pääsemme Jeesuksen luo? Johanneksen luvussa 3 Nikodemus tuli Jeesuksen luo yöllä saadakseen lisätietoja hänen opetuksistaan. Nikodemus hämmästyi, kun Jeesus sanoi hänelle: "Sinun täytyy syntyä uudesti" (Joh 3,7). "Kuinka se on mahdollista?" Nikodemus kysyi, "voiko äitimme kantaa meidät uudelleen?"

Jeesus puhui hengellisestä muutoksesta, yliluonnollisen mittasuhteen uudestisyntymisestä, syntymisestä "ylhäältä", mikä on lisäkäännös kreikan sanasta "uudelleen" tässä kohdassa. "Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä" (Joh. 3,16). Jeesus jatkoi: "Joka kuulee minun sanani ja uskoo häneen, joka on minut lähettänyt, sillä on iankaikkinen elämä" (Joh 5,24).

Se on uskon tosiasia. Johannes Kastaja sanoi, että "henkilöllä, joka uskoo Poikaan, on iankaikkinen elämä" (Joh 3,36). Usko Kristukseen on lähtökohta "syntyä uudesti, ei katoavasta siemenestä, vaan kuolemattomasta1. Pietari 1,23), pelastuksen alku.

Kristukseen uskominen tarkoittaa sen hyväksymistä, kuka Jeesus on, että hän on "Kristus, elävän Jumalan Poika" (Matt. 16,16; Luke 9,18-20; Apostolien teot 8,37), jolla "on iankaikkisen elämän sanat" (Joh 6,68-69).

Usko Kristukseen on olettaa, että Jeesus on Jumala, kuka

  • tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme (Joh 1,14).
  • ristiinnaulittu meidän edestämme, jotta "Jumalan armosta hän maistaisi kuolemaa kaikkien puolesta" (Heprealaisille) 2,9).
  • "kuoli kaikkien puolesta, jotta elävät eivät enää eläisi itselleen, vaan sille, joka kuoli heidän puolestaan ​​ja nousi ylös."2. korinttilaisille 5,15).
  • "kuoli kerran synnille" (Room 6,10) ja "jossa meillä on lunastus, joka on syntien anteeksisaaminen" (Kolossalaisille) 1,14).
  • "On kuollut ja elää jälleen, jotta hän olisi elävien ja kuolleiden Herra" (Room 14,9).
  • "Joka on Jumalan oikealla puolella, noussut taivaaseen, ja enkelit ja voimalliset ja väkevät ovat hänelle alamaiset" (1. Pietari 3,22).
  • hänet "otettiin ylös taivaaseen" ja "tulee jälleen", kun hän "nousi taivaaseen" (Apt. 1,11).
  • "tuomitsee elävät ja kuolleet hänen ilmestyessään ja valtakuntansa"2. Timoteus 4,1).
  • "palaa maan päälle ottamaan vastaan ​​niitä, jotka uskovat" (Joh4,1 4).

Ottamalla vastaan ​​Jeesuksen Kristuksen uskon kautta sellaisena kuin Hän ilmoitti itsensä, me "syntymme uudesti".

Tee parannus ja kastaa

Johannes Kastaja julisti: "Tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi" (Mark 1,15)! Jeesus opetti, että hänellä, Jumalan Pojalla ja Ihmisen Pojalla, "on valta maan päällä antaa syntejä anteeksi" (Mark. 2,10; Matthew 9,6). Tämä oli evankeliumi, jonka Jumala lähetti Poikansa pelastamaan maailmaa.

Tähän pelastussanomaan sisältyi parannus: "Minä olen tullut kutsumaan syntisiä enkä vanhurskaita" (Matteus 9,13). Paavali selvittää kaiken hämmennyksen: "Ei ole ketään vanhurskasta, ei yksikään" (Room 3,10). Olemme kaikki syntisiä, joita Kristus kutsuu parannukseen.

Parannus on puhelu palata Jumalaan. Raamatullisesti sanottuna ihmiskunta on Jumalasta vieraantumisen tilassa. Samoin kuin Poika Luke 15in tuhlailevan pojan tarinassa, miehet ja naiset ovat siirtyneet pois Jumalasta. Samoin, kuten tässä tarinassa on esitetty, Isä haluaa, että palaamme Häneen. Jättää Isä - se on synnin alku. Synnin ja kristillisen vastuun kysymyksiä käsitellään tulevassa Raamatun tutkimuksessa.

Ainoa tie takaisin Isän luo on Pojan kautta. Jeesus sanoi: ”Isäni on antanut minulle kaiken; eikä kukaan tunne Poikaa kuin Isä; eikä Isää tunne kukaan muu kuin Poika ja kenelle Poika sen ilmoittaa." (Matteus) 11,28). Parannuksen alku on siis kääntyminen muilta tunnustetuilta poluilta pelastukseen Jeesuksen puoleen.

Kasteseremonia todistaa Jeesuksen tunnustamisesta Vapahtajaksi, Herraksi ja tulevaksi Kuninkaaksi. Kristus ohjaa meitä, että Hänen opetuslapsensa tulisi kastaa "Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen". Kaste on ulkoinen osoitus sisäisestä sitoutumisesta Jeesuksen seuraamiseen.

Matteus 2:ssä8,20 Jeesus jatkoi: ”…ja opeta heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt sinun pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne aina maailman loppuun asti." Useimmissa Uuden testamentin esimerkeissä opetus seurasi kastetta. Huomaa, että Jeesus sanoi selvästi jättäneensä meille käskyt, kuten vuorisaarnassa selitettiin.

Parannus jatkuu uskovan elämässä, kun hän lähestyy Kristusta yhä enemmän. Ja kuten Kristus sanoo, hän on aina kanssamme. Mutta miten? Miten Jeesus voi olla kanssamme ja miten merkityksellistä katumusta voi tapahtua? Näitä kysymyksiä käsitellään seuraavassa tutkimuksessa.

johtopäätös

Jeesus selitti, että hänen sanansa ovat elämän sanoja ja ne vaikuttavat uskovaan ilmoittamalla hänelle pelastuksen tiestä.

James Henderson