Audio-
Jumala potter
Muista, kun Jumala kiinnitti Jeremian huomion savenvalajan kiekkoon (Jer. 1. marraskuuta.8,2-6)? Jumala käytti savenvalajan kuvaa ja savea opettaakseen meille voimallisen opetuksen. Samanlaisia viestejä, joissa käytetään savenvalajan ja saven kuvaa, löytyy Jesajan luvusta 45,9 ja 64,7 samoin kuin roomalaisilla 9,20-21.
Yksi suosikkikuppeistani, jota käytän usein juomisen teetä omassa toimistossani, sisältää kuvan perheestäni. Kun katson häntä, hän muistuttaa minua puhuvan teekupin tarinasta. Tarina kerrotaan ensimmäisen persoonan teekupista ja kertoo, kuinka hänestä tuli hänen luojansa.
En ollut aina mukava teekuppi. Alun perin olin vain muotoinen savukerma. Mutta joku pani minut levylle ja alkoi pyörittää levyä niin nopeasti, että se sai minut huimaamaan. Kun käännyin ympyröissä, hän puristi, puristi ja repäisi minua. Huusin: "Lopeta!" Mutta sain vastauksen: "Ei vielä!".
Lopulta hän pysäytti ikkunan ja laittoi minut uuniin. Se kuumeni ja kuumeni, kunnes huusin: "Stop!". Taas sain vastauksen ”Ei vielä!” Lopulta hän otti minut pois uunista ja alkoi maalata minulle maalia. Savu sai minut sairaaksi ja taas huusin: "Lopeta!". Ja jälleen kerran vastaus oli: "Ei vielä!".
Sitten hän vei minut ulos uunista ja sen jälkeen, kun olin jäähtynyt, hän laittoi minut pöydälle peilin edessä. Olin hämmästynyt! Potteri oli tehnyt jotain mukavaa arvottomasta savesta. Olemme kaikki savi, mutta eikö? Asettamalla meidät tämän maan potterin pyörään, meidän Mestari Potteri tekee meistä uuden luomuksen, jonka meidän pitäisi olla hänen tahtonsa mukaan!
Puhuessaan tämän elämän vaikeuksista, jotka näyttävät kohtaavan meitä niin usein, Paavali kirjoitti: ”Siksi emme väsy; mutta vaikka ulkonainen ihmisemme rappeutuu, niin sisäinen kuitenkin uusiutuu päivä päivältä. Sillä ahdinkomme, joka on tilapäinen ja kevyt, luo iankaikkisen ja ylenpalttisen kirkkauden meille, jotka emme katso näkyvää vaan näkymätöntä. Sillä näkyvä on ajallista; mutta mikä on näkymätöntä, on ikuista" (2. korinttilaisille 4,16-yksi).
Toivomme on jossain, joka on tämän nykyisen maailman ulkopuolella ja sen ulkopuolella. Luotamme Jumalan Sanaan, koemme tämänhetkiset koettelemukset helpoksi ja oikea-aikaiseksi verrattuna siihen, mitä Jumala on varannut meille. Mutta nämä koettelemukset ovat osa kristillistä elämäntapaa. Roomalaiskirjeessä 8,17-18 luemme: "Mutta jos olemme lapsia, olemme myös perillisiä, nimittäin Jumalan perillisiä ja Kristuksen perillisiä, jos kärsimme hänen kanssaan, että mekin korotettaisiin kunniaan." Sillä olen vakuuttunut siitä, että tämän ajan kärsimykset eivät ole vertaamisen arvoisia siihen kirkkauteen, joka meille paljastetaan."
Osallistumme Kristuksen kärsimyksiin monin tavoin. Jotkut ovat tietysti marttyyrikuolemia uskonsa takia. Useimmat meistä kuitenkin osallistuvat Kristuksen kärsimyksiin muilla tavoin. Ystävät voivat pettää meidät. Ihmiset ymmärtävät meidät usein väärin, he eivät arvosta meitä, he eivät rakasta meitä tai jopa pahoinpitelevät meitä. Silti, kun seuraamme Kristusta, annamme anteeksi, kuten hän antoi meille anteeksi. Hän uhrasi itsensä, kun olimme hänen vihollisiaan (Room. 5,10). Siksi Hän kutsuu meitä tekemään ylimääräisiä ponnisteluja palvellaksemme ihmisiä, jotka pahoinpitelevät meitä, eivät arvosta meitä, eivät ymmärrä meitä tai eivät pidä meistä.
Vain "Jumalan armon tähden" meidät on kutsuttu "eläviksi uhreiksi" (Room. 1. Kor.2,1). Jumala toimii meissä Pyhän Hengen kautta muuttaakseen meidät Kristuksen kuvaksi (2. korinttilaisille 3,18), jotain mittaamattoman parempaa kuin kuohkeaa savea!
Jumala on aktiivinen jokaisessa meistä toiminnassa, kaikissa tapahtumissa ja haasteissa, joita elämämme liittyy. Mutta niiden vaikeuksien ja koettelemusten lisäksi, joita kohtaamme, olipa kyse sitten terveydestä tai taloudesta tai rakastetun henkilön menetyksestä, Jumala on kanssamme. Hän täydentää meitä, muuttaa meitä, muotoilee ja muotoilee meitä. Jumala ei koskaan jätä meitä tai menetä meitä. Hän on kanssamme kaikissa taisteluissa.
Joseph Tkach
