Rakastaako Jumala silti sinua?

Tiedätkö, että monet kristityt elävät joka päivä ja eivät ole varmoja siitä, että Jumala rakastaa heitä edelleen? He ovat huolissaan siitä, että Jumala voi hylätä heidät, ja pahempaa, että hän on jo hylännyt heidät. Ehkä olet sama peloissaan. Miksi luulet, että kristityt ovat niin huolestuneita?

Vastaus on yksinkertaisesti, että he ovat rehellisiä itselleen. He tietävät, että he ovat syntisiä. He ovat tuskallisen tietoisia epäonnistumisistaan, virheistään, rikkomuksistaan ​​- synteistään. Heille on opetettu, että Jumalan rakkaus ja jopa pelastus riippuvat siitä, kuinka hyvin he tottelevat Jumalaa.

Niinpä he kertovat Jumalalle, kuinka pahoillani he ovat ja kerjäävät anteeksiantoa siinä toivossa, että Jumala antaa heille anteeksi eikä käänny selkänsä, kun he jotenkin luovat syvän, sisäisen huolen tunteen.

Se muistuttaa minua Shakespearen näytelmästä Hamlet. Tässä tarinassa prinssi Hamlet sai tietää, että hänen setänsä Klaudius tappoi Hamletin isän ja meni naimisiin äitinsä kanssa valloittamaan valtaistuimen. Tämän seurauksena Hamlet aikoo salaa tappaa setänsä / isäpuolensa kostotoimena. Täydellinen tilaisuus syntyy, mutta kuningas rukoilee, joten Hamlet lykkää hyökkäystä. "Jos tapan hänet tunnustuksena, hän menee taivaaseen", Hamlet lopettaa. "Jos odotan ja tapan hänet sen jälkeen, kun hän on taas tehnyt syntiä, mutta ennen kuin hän tietää sen, hän menee helvettiin." Monet ihmiset jakavat Hamletin ajatuksia Jumalasta ja ihmisen synnistä.

Kun he tulivat uskoon, heille kerrottiin, että jos he eivät tee parannusta ja uskovat, he olisivat täysin erillään Jumalasta, ja Kristuksen veri ei olisi voinut toimia heidän puolestaan. Uskominen tähän virheeseen johti heidät toiseen väärinkäsitykseen: joka kerta, kun he putoavat takaisin syntiin, Jumala riistää heiltä armonsa ja Kristuksen veri ei enää peitä niitä. Siksi - kun ihmiset ovat rehellisiä syntisyydestään - he kysyvät itseltään koko kristillisen elämänsä ajan, onko Jumala hylännyt heidät. Mikään tästä ei ole hyvä uutinen. Mutta evankeliumi on hyvä uutinen.

Evankeliumi ei kerro meille, että olemme erillään Jumalasta ja että meidän on tehtävä jotakin, jotta Jumala voisi antaa meille armonsa. Evankeliumi kertoo meille, että Isä Jumala Kristuksessa tuo kaiken, myös sinut ja minut, mukaan lukien kaikki ihmiset (kolossalaiskirjeet) 1,19-20) on tehnyt sovinnon.

Ihmisen ja Jumalan välillä ei ole estettä, eroa, koska Jeesus repi heidät alas ja koska hän omassa olemuksessaan veti ihmiskunnan Isän rakkauteen (1. 2,1; jonne 12,32). Ainoa este on kuvitteellinen este (kolossalaiskirje 1,21), jonka me ihmiset olemme vahvistaneet omalla itsekkyytemme, pelkomme ja itsenäisyytemme kautta.
Evankeliumi ei tarkoita tekemistä tai uskoa jotain, joka saa Jumalan muuttamaan asemamme rakastamattomasta rakastetuksi.

Jumalan rakkaus ei riipu mistään, mitä teemme tai emme tee. Evankeliumi on julistus siitä, mikä on jo totta – julistus Isän horjumattomasta rakkaudesta koko ihmiskuntaa kohtaan, joka on ilmestynyt Jeesuksessa Kristuksessa Pyhän Hengen kautta. Jumala rakasti sinua ennen kuin koskaan katuit tai uskoit mitään, eikä mikään sinä tai kukaan muu koskaan tee sitä muuttamaan sitä (Room. 5,8; 8,31-yksi).

Evankeliumi on suhteesta, suhteesta Jumalaan, joka tuli meille todelliseksi Jumalan omalla toiminnalla Kristuksessa. Kyse ei ole joukosta vaatimuksia eikä pelkästään uskonnollisten tai raamatullisten tosiseikkojen henkisestä hyväksymisestä. Jeesus Kristus ei vain seisonut meidän luoksemme Jumalan tuomiopaikassa; hän vei meidät itseensä ja teki meidät hänen kanssaan ja häneen Pyhän Hengen kautta Jumalan omiin rakkaisiin lapsiinsa.

Ei ole ketään muuta kuin Jeesus, meidän Lunastajamme, joka otti päälleen kaikki meidän syntimme ja joka myös vaikuttaa meissä Pyhän Hengen kautta "tahtoon ja tekemiseen hyvän mielin" (Filippiläisille) 4,13; efesolaisille 2,8-10). Voimme koko sydämestämme antaa itsemme seurata häntä tietäen, että jos epäonnistumme, hän on jo antanut meille anteeksi.

Ajattele sitä! Jumala ei ole "jumaluus, joka tarkkailee meitä kaukana, siellä taivaassa", vaan Isä, Poika ja Pyhä Henki, joissa sinä ja kaikki muut elät, liikut ja olet (Apostolien teot 1 Kor.7,28). Hän rakastaa sinua niin paljon, riippumatta siitä kuka olet tai mitä olet tehnyt, että Kristuksessa, Jumalan Pojassa, joka tuli ihmislihaan - ja Pyhän Hengen kautta meidän lihaamme - Hän teki vieraantumisenne, pelkosi, otti pois syntisi ja paransi sinut pelastavalla armollaan. Hän poisti kaikki esteet sinun ja hänen välillään.

Kristuksessa sinä vapautatte kaiken, mikä on estänyt sinua suoraan kokemasta iloa ja rauhaa, joka tulee elämästä intiimistä ystävyydestä, ystävyydestä ja täydellisestä, rakastavasta isyydestä. Mikä ihana viesti on antanut meille jakaa muiden kanssa!

Joseph Tkach