Jumala rakastaa kaikkia ihmisiä

398 Jumala rakastaa kaikkia ihmisiäFriedrich Nietzsche (1844-1900) tuli tunnetuksi "äärimmäisenä ateistina" kristinuskon halventavan kritiikin vuoksi. Hän väitti, että kristilliset kirjoitukset, erityisesti koska se painottaa rakkautta, oli rappeutumisen, turmeluksen ja koston sivutuote. Sen sijaan, että olisi pitänyt Jumalan olemassaoloa edes vähänkään mahdollisena, hän julisti kuuluisalla sanonnallaan "Jumala on kuollut", että suuri jumala-idea oli kuollut. Hän aikoi korvata perinteisen kristillisen uskon (jota hän kutsui vanhaksi kuolleeksi uskoksi) jollain radikaalisti uudella. Uutisen myötä, että "vanha jumala on kuollut", hän väitti, hänen kaltaiset filosofit ja vapaa-ajattelijat valistuisivat uuteen alkuun. Nietzschelle koitti uusi aamunkoitto "iloisen tieteen" yhteiskunnassa, jossa vapautettiin tukahduttavasta uskomuksesta, joka riistää ihmisiltä heidän ilonsa kapeiden rajojen läpi.

Miten me seisomme ateisteja?

Nietzschen filosofia motivoi monia ihmisiä omaksumaan ateismin. Jopa kristittyjen keskuudessa on joitakin, jotka omaksuvat hänen opetuksensa ja uskovat tuomitsevansa sellaisen kristinuskon muodon, joka teeskentelee Jumalan olevan kuollut. He jättävät huomiotta sen, että Nietzsche piti ajatusta mistä tahansa jumalasta järjetöntä ja näki kaikenlaisen uskomuksen typeränä ja loukkaavana. Hänen filosofiansa vastustaa raamatullista kristinuskoa, mikä ei tarkoita, että haluamme asettaa itsemme hänen tai muiden ateistien yläpuolelle. Kutsumuksemme on auttaa ihmisiä (myös ateisteja) ymmärtämään, että Jumala on myös heitä varten. Täytämme tämän kutsun esittämällä esimerkkiä lähimmäisistämme elämäntavasta, jolle on tunnusomaista iloinen suhde Jumalaan - tai kuten sanomme WCG: ssä, elämällä ja välittämällä hyvää uutista.

398 jumala on kuollut NietzscheOlet todennäköisesti jo nähnyt tarran (kuten vasemmalla), joka nauraa Nietzschelle. Tässä ei oteta huomioon sitä, että Nietzsche kirjoitti useita runoja vuosi ennen järjensä menettämistä, jotka osoittavat, että hän on muuttanut näkemyksensä Jumalasta. Tässä yksi niistä:

 

Ei! Tule takaisin, kaikki kidutukset!
Viimeiseen yksinäiseen. Voi palata!
Kaikki minun kyyneleeni virrat kulkevat kohti sinua!
Ja viimeinen sydämeni liekki  Sinä hehkutat sitä!
Voi palata, tuntematon jumala! Minun kipu! Viimeinen onneani!
Väärinkäsityksiä Jumalasta ja kristillisestä elämästä

Ateismin liekin sytyttävälle Jumalan väärälle esittämiselle ei näytä olevan loppua. Jumalaa esitetään väärin kostonhimoisena, hillittömänä ja rankaisevana pikemminkin kuin rakkauden, armon ja oikeudenmukaisuuden Jumalana. Jumala, joka ilmoitti itsensä Kristuksessa, joka kutsuu meidät ottamaan vastaan ​​elämän uskossa häneen ja jättämään elämän tieltä, joka johtaa kuolemaan. Tuomitun ja sorretun elämän sijaan kristitty elämä on iloista osallistumista Jeesuksen jatkuvaan palvelukseen, josta Raamatussa on kirjoitettu, ettei hän tullut tuomitsemaan maailmaa, vaan pelastamaan sen (Joh. 3,16-17). Jumalan ja kristillisen elämän ymmärtämiseksi oikein on tärkeää tunnistaa ero Jumalan tuomioiden ja tuomioiden välillä. Jumala ei tuomitse meitä siksi, että hän on meitä vastaan, vaan koska hän on meidän puolellamme. Tuomioillaan hän osoittaa teitä, jotka johtavat iankaikkiseen kuolemaan - nämä ovat teitä, jotka johtavat meidät pois yhteydestä hänen kanssaan, jonka kautta saamme hänen armonsa ansiosta hyvinvointia ja siunauksia. Koska Jumala on rakkaus, hänen tuomionsa kohdistuu kaikkea sitä vastaan, mikä on meitä, hänen rakkaansa, vastaan. Vaikka ihmisten tuomio ymmärretään usein tuomitsemiseksi, Jumalan tuomio näyttää meille, mikä johtaa elämään verrattuna siihen, mikä johtaa kuolemaan. Hänen tuomionsa auttavat meitä välttämään synnin tai pahan tuomitsemista. Jumala lähetti Poikansa maailmaan voittamaan synnin vallan ja pelastamaan meidät sen orjuudesta ja sen pahimmasta seurauksesta, ikuisesta kuolemasta. Kolmiyhteinen Jumala haluaa meidän tunnustavan ainoan todellisen vapauden: Jeesuksen Kristuksen, elävän totuuden, joka tekee meistä vapaita. Toisin kuin Nietzschen väärinkäsitykset, kristillinen elämä ei ole koston paineen alla. Sen sijaan se on iloista elämää Kristuksessa ja Kristuksen kanssa Pyhän Hengen kautta. Se sisältää osallistumisemme siihen, mitä Jeesus tekee. Henkilökohtaisesti pidän selityksestä, jonka jotkut ihmiset saavat urheilukentältä: kristinusko ei ole katsojaurheilua. Valitettavasti jotkut ihmiset ymmärtävät tämänkin väärin, ja se on johtanut muiden painostamiseen tekemään jotain pelastuksensa eteen. On suuri ero sen välillä, että teemme hyviä tekoja pelastukseksi (mikä korostaa meitä) ja meidän osallistumisemme pelastuksemme Jeesuksen töihin (joka korostaa häntä).

Kristilliset ateistit?

Olet ehkä kuullut lauseen "kristillinen ateisti" aiemmin. Sitä käytetään ihmisille, jotka väittävät uskovansa Jumalaan, mutta tietävät hänestä vähän ja elävät ikään kuin häntä ei olisi olemassa. Vilpittömästä uskovasta voi tulla kristitty ateisti, jos hän lakkaa olemasta uskollinen Jeesuksen seuraaja. Ihminen voi uppoutua toimiin (jopa sellaisiin, joilla on kristillinen leima), että hänestä tulee osa-aikainen Jeesuksen seuraaja – keskittyen enemmän toimintaan kuin Kristukseen. Sitten on niitä, jotka uskovat, että Jumala rakastaa heitä ja että heillä on suhde häneen, mutta eivät näe tarvetta osallistua seurakunnan elämään. Tällä näkemyksellä he (ehkä tietämättään) hylkäävät kuulumisensa ja aktiivisen jäsenyytensä Kristuksen ruumiiseen. Vaikka he toisinaan luottavat Jumalan opastukseen, he eivät halua Hänen ottavan täysin hallintaansa heidän elämästään. He haluavat Jumalan olevan heidän perämies. Jotkut pitävät parempana, että Jumala on heidän lentoemäntänsä ja tuo toisinaan jotain pyydettyä. Jumala on ohjaajamme - hän antaa meille suunnan, joka johtaa meidät todelliseen elämään. Totisesti hän on tie, totuus ja elämä.

Osallistuminen Jumalaan kirkon yhteisössä

Jumala kutsuu uskovia johdattamaan monia poikia ja tyttäriä kanssaan kunniaan (Hepr. 2,10). Hän kutsuu meidät osallistumaan hänen lähetystyöhönsä maailmassa elämään ja kertomalla evankeliumia. Teemme tämän yhdessä Kristuksen ruumiin, kirkon jäseninä ("Palvelu on joukkueurheilua!"). Kenelläkään ei ole kaikkia henkisiä lahjoja, joten kaikkia tarvitaan. Kirkon toveruudessa annamme ja vastaanotamme yhdessä - rakennamme ja vahvistamme toisiamme. Kuten Heprealaiskirjeen kirjoittaja kehottaa meitä, me emme hylkää seurakuntiamme (Hepr. 10,25) vaan tule yhdessä muiden kanssa tekemään työtä, johon Jumala on kutsunut meidät uskovien yhteisönä.

Iloitse todellisessa, iankaikkisessa elämässä Kristuksen kanssa

Jeesus, lihaksi tullut Jumalan Poika, uhrasi henkensä, jotta meillä olisi "iankaikkinen elämä ja yltäkylläisyys" (Joh. 10,9-11). Tämä ei ole rikkauden tai hyvän terveyden elämää. Se ei ole aina ilman kipua. Sen sijaan elämme tietäen, että Jumala rakastaa meitä, on antanut meille anteeksi ja hyväksynyt meidät adoptiolapsiksi. Painon ja kurotuksen elämän sijaan se on täynnä toivoa, iloa ja varmuutta. Se on elämää, jossa me kuljemme eteenpäin tullaksemme sellaisiksi, kuin Jumala tarkoitti meille Jeesuksen Kristuksen seuraajiksi Pyhän Hengen kautta. Jumala, joka tuomitsi pahan, tuomitsi sen Kristuksen ristillä. Siksi pahalla ei ole tulevaisuutta ja menneisyydelle on annettu uusi suunta, johon voimme osallistua uskon kautta. Jumala ei ole antanut tapahtua mitään, mitä hän ei voi sovittaa. Itse asiassa "jokainen kyynele pyyhitään pois", sillä Jumala Kristuksessa ja Pyhän Hengen kautta "tekee kaiken uudeksi" (Ilmestys 2 Kor.1,4-5). Se, hyvät ystävät ja työntekijät, on todella hyvä uutinen! Siinä sanotaan, että Jumala ei anna periksi kenellekään, vaikka sinä luovuttaisit hänestä. Apostoli Johannes julistaa, että "Jumala on rakkaus" (1 4,8) – Rakkaus on hänen luonteensa. Jumala ei koskaan lakkaa rakastamasta meitä, koska jos hän rakastaisi, se olisi vastoin hänen luontoaan. Siksi voimme rohkaista tietoisuutta siitä, että Jumalan rakkaus sisältää kaikki ihmiset, olivatpa he eläneet tai elävät. Tämä koskee myös Friedrich Nietzscheä ja kaikkia muita ateisteja. Voimme toivoa, että Jumalan rakkaus tavoitti myös Nietzschen, joka elämänsä lopulla koki parannuksen ja uskon siihen, mitä Jumala aikoo antaa kaikille ihmisille. Todellakin, "jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu" (Room. 10,13). Kuinka mahtavaa, että Jumala ei koskaan lakkaa rakastamasta meitä.

Joseph Tkach

Präsident
GRACE COMMUNION INTERNATIONAL


pdfJumala rakastaa kaikkia ihmisiä