Mitä Jumala paljastaa, vaikuttaa meihin kaikkiin

054 jumala paljastaa koskee meitä kaikkiaSe on itse asiassa puhdasta armoa, että olet pelastettu. Et voi tehdä itsellesi mitään muuta kuin luottaa siihen, mitä Jumala sinulle antaa. Et ansainnut sitä tekemällä mitään; sillä Jumala ei halua kenenkään voivan viitata omiin saavutuksiinsa ennen häntä (Efesolaiskirje 2,8-9 GN).

Kuinka ihana kun opimme ymmärtämään kristittyjen armon! Tämä ymmärrys poistaa paineen ja stressin, jota usein koemme. Se tekee meistä rentoja ja iloisia kristittyjä, jotka ovat ulospäin, ei sisäänpäin. Jumalan armo tarkoittaa: Kaikki riippuu siitä, mitä Kristus on tehnyt meille eikä sitä, mitä teemme tai emme voi tehdä itsellemme. Emme voi saada pelastusta. Hyvä uutinen on se, että emme voi ansaita sitä, koska Kristus on jo tehnyt sen. Meidän on vain hyväksyttävä se, mitä Kristus on tehnyt meille ja osoittanut suurta kiitollisuutta.

Mutta meidän on myös oltava varovaisia! Emme saa antaa ihmisluonnon piilevän turhamaisuuden johtaa meidät ajattelemaan ylimielisesti. Jumalan armo ei ole yksinomaan meille. Se ei tee meistä parempia kuin kristityt, jotka eivät ole vielä täysin ymmärtäneet armon luonnetta, eikä se tee meistä parempia kuin ei-kristityt, jotka eivät tiedä siitä. Armon todellinen ymmärtäminen ei johda ylpeyteen, vaan syvään kunnioitukseen ja Jumalan palvontaan. Varsinkin kun ymmärrämme, että armo on avoin kaikille, ei pelkästään nykypäivän kristityille. Se koskee kaikkia, vaikka he eivät tiedä siitä.

Jeesus Kristus kuoli puolestamme, kun olimme vielä syntisiä (Room 5,8). Hän kuoli kaikkien tänään elävien puolesta, kaikkien kuolleiden puolesta, kaikkien vielä syntyvien puolesta, ei vain meidän puolestamme, jotka kutsumme itseämme nykyään kristityiksi. Sen pitäisi tehdä meistä nöyriä ja sydämemme pohjasta kiitollisia siitä, että Jumala rakastaa meitä, välittää meistä ja osoittaa kiinnostusta jokaista henkilöä kohtaan. Siksi meidän tulee odottaa sitä päivää, jolloin Kristus tulee takaisin ja jokainen tulee tuntemaan armon.

Puhummeko tästä Jumalan myötätunnosta ja hoidosta ihmisten kanssa, joille olemme yhteydessä? Vai olemmeko hämmentäneet ihmisen ulkonäköä, taustaa, koulutusta tai rotuun ja kaatuu tuomarin ansaan, kun arvioidaan, että ne ovat vähemmän tärkeitä ja vähemmän arvokkaita kuin tuomitsemme itseämme? Aivan kuten Jumalan armo on avoin kaikille ja koskee kaikkia, niin pyrimme pitämään sydämet ja mielet avoimina niille, joita kohtaamme elämässämme.

Keith Hatrick